perjantai 20. helmikuuta 2015

Terveystarkastus

Pihkalle ja Katlalle oli varattu yhteinen rokotusaika tälle päivälle. Pakkasimme koirat autoon ja lähdimme tapaamaan eläinlääkäriä.

Pihka pelkää hirmuisesti eläinlääkärikäyntejä. Ennen käärmeenpuremaa koira meni häntä heiluen potilaaksi ja arvosti tutkimuspöydällä saatuja nameja, joita sai lähes tekemättä mitään. Käärmeonnettomuus muutti koiran suhtautumisen ihan päinvastaiseksi. Pihka ei haluaisi edes mennä odotustilaan ja vastaanottohuoneeseen siirtyminen laittaa koiran tärisemään pelosta. Koira oli pureman saadessaan miehen vanhempien luona hoidossa ja se jouduttiin jättämään täysin vieraaseen eläinlääkäripäivystykseen kivuliaana. Näiden kokemusten jälkeen se on yhdistänyt kaikki eläinlääkärikäynnit samaan muistilokeroon. Itseäni ahdistaa valtavasti muuten niin rohkean koiran pelko. Hoitopöydällä Pihka työntää rokotuksen ajaksi päänsä kainalooni turvaan, eikä suostu syömään mitään herkkuja. Minun käy niin sääliksi sitä.
©RH Pihka
Tänään käynti sujui poikkeuksellisen jouhevasti Pihkan pelon osalta. Ehkä sitä helpotti, kun vein ensin Katlan kennelyskärokotukselle ja se sai jäädä odottelemaan vuoroaan miehen kanssa odotustilaan. Kun Katla oli rokotuksen saanut, teimme koirien vaihdon ja talutin melko vähän vikuroivan koiran vastaanottohuoneeseen. Saimme hetken odotella lääkäriä ja käytin ajan koiran rentouttamiseen helppojen temppujen muodossa. Aluksi Pihka ei suostunut yhteistyöhön, mutta parin onnistuneen toiston jälkeen se tuntui unohtavan hetkeksi paikan pelottavuuden. Erityisesti kiinnitin huomiota hihnaan, jonka pidin mahdollisimman löysänä. Lääkärin tullessa huoneeseen koira jännittyi taas, mutta tärinä oli vähäistä. Nameja Pihka ei lääkärin tultua enää suostunut syömään.

Nostin Pihkan tutkimuspöydälle, jossa se seisoi luimistellen ja täristen. Eläinlääkäri kehui Pihkan yleiskuntoa ja vahvaa sydäntä. Ollaan viimeaikoina havaittu, ettei lähes seitsemänvuotias koira ole enää niin nuorekas ja nyt viimeisen juoksun jäljiltä koiralla on aika voimakkaita valeraskausoireita. Epäiltiin jo, että sillä on kipuja tai jotain vakavampaa, kun Pihka on viime aikoina kieltäytynyt kävelylenkeistä ja ollut muutenkin jurompi. Oli huojentavaa kuulla, että oireiden syynä on luultavasti vain valeraskaus.

Rokotus- ja terveystarkastuskäynti on tältä vuodelta ohitse ja koirien kunto hyvä. Pihka painoi punnituksessa 12,6 kg ja Katla 22,2 kg.
©RH Katla
Onneksi Pihkan pelko ei ainakaan vielä ole tarttunut Katlaan. Hieman arveluttaa yhdistää koirien rokotuskäyntejä Pihkan pelon takia, mutta toisaalta on hyvin kätevää viedä koirat samalla kertaa rokotettavaksi. Eläinlääkärikäynnit kuitenkin vaativat usein erikoisjärjestelyjä arjessa ja siksi mieluummin valitsee tällaisen KKKK-käynnin (kaikki-koirat-kerralla-kuntoon).

Molempien koirien turkit ovat hurjassa kunnossa. Katlan turkki näyttää vaatimattomalta Pihkan rinnalla, koska sen alaosa on metsästyskäytössä nyppiintynyt itsestään. Selässä, niskassa, kaulassa ja hännässä sillä on kuitenkin paljon karvaa. Talven jäljiltä kasvatettu lämpöeriste alkaa karva kerrallaan irtoilla ja mitä ilmeisemmin irtoava karva kutisee omatoimisen rapsutuksen lisääntymisestä päätellen. Olisi aika taas aloittaa nypintä.
Oi, sitä iloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti