Katla pääsi vielä kerran tänä kautena näyttämään taitojaan DRAJ-kokeeseen. Eilinen koe pidettiin Pyhärannassa ja keli oli haastava. Kokeen ylituomarina oli Timo Lempinen. Alkuviikosta satanut lumi oli edellisten päivien vesisateiden myötä sulanut lähes kokonaan pois ja kova tuuli vähensi jänisten liikkumista maastoissa.
Yrittämään silti lähdettiin, vaikka keli ei tällä kertaa koetta suosinut. Itse olin tuomarina toiselle koiralle ja mies toimi Katlan ohjaajana. Ensimmäinen hakuerä jäi herättelyjä lukuunottamatta hiljaiseksi. Ylösottoa koira ei saanut hienosta hausta huolimatta. Vaikka koira löysi jäniksen hajuja metsästä, niin tiukassa ollut riistaeläin ei piilopaikkaansa paljastanut.
Valitettavasti sama toistui myös seuraavassa hakuerässä ja sääntöjen mukaan koe päättyy kahden hakuerän jäätyä ajottomiksi. Harmi juttu, mutta tämmöistä tämä joskus on. Ripaus onnea olisi voinut muuttaa päivän tulostason aivan toiseksi.
Alla Katlan koepöytäkirjasta kopioidut tiedot:
Ominaisuuspisteet:
Haku 3,63/5
Ylösotto 1/5
Ajovarmuus 0/5
Haukku (kuuluvuus, sointi) 0/5
Haukun luonne ja vaihtelevuus 0/5
Tottelevaisuus/yhteistyö 4/5
Kokonaisvaikutelma 0/5
Ominaisuuspisteet yhteensä: 8.63 pistettä
Ajopisteet:
Ajoaika yhteensä 0 min, joka ei oikeuta ajopisteisiin
TULOS 8,63 pistettä -> VOI0
Koeselostus:
Reipas haku, ei ylösottoa. Tottelevainen koira. Metsästysinto 3/3
Keli oli todella vaikea kokeneemmallekin koiralle, jolle olin tuomarina. Senkin ensimmäinen hakuerä jäi tuloksettomaksi ja vasta toisen hakuerän viimeisillä minuuteilla sai jäniksen ajoon. Ensimmäinen ajoerä otettiin lyhyenä ajon katkoisuuden takia. Viimeisessäkin hakuerässä koira taisteli sinnikkäällä työllään jäniksen ylös puolentoista tunnin haun jälkeen. Päivä meni pitkäksi ja valitettavasti silti ajominuutit eivät riittäneet ihan VOI1 tulokseen.
Tuomarin näkökulmasta koepäivän keli oli haastava. Vaikka kuinka yritti seurata ajoa, voimakas tuuli haittasi kuuluvuutta ja jonkun verran tuli myös tuomarihukkaa.
Pihka vietti hemmottelupäivää anoppilassa. Päädyimme viemään sen hoitoon koepäivän ajaksi, koska toisinaan koepäivät voivat venyä ja silloin koiralle tulee turhan pitkä päivä odottaa kotona. Tälläkin kertaa näin kävi, olimme yli 12 tuntia reissussa, vaikka koe pidettiin hyvin lähellä. Eilisen jäljiltä olin äärettömän väsynyt. Väsyneempi kuin Katla, joka ei ajottomasta päivästä väsynyt yhtään.
 |
| ©RH Pihka viettää hemmottelupäivää anoppilassa |
Valitettavasti sama toistui myös seuraavassa hakuerässä ja sääntöjen mukaan koe päättyy kahden hakuerän jäätyä ajottomiksi. Harmi juttu, mutta tämmöistä tämä joskus on. Ripaus onnea olisi voinut muuttaa päivän tulostason aivan toiseksi.
Alla Katlan koepöytäkirjasta kopioidut tiedot:
Ominaisuuspisteet:
Haku 3,63/5
Ylösotto 1/5
Ajovarmuus 0/5
Haukku (kuuluvuus, sointi) 0/5
Haukun luonne ja vaihtelevuus 0/5
Tottelevaisuus/yhteistyö 4/5
Kokonaisvaikutelma 0/5
Ominaisuuspisteet yhteensä: 8.63 pistettä
Ajopisteet:
Ajoaika yhteensä 0 min, joka ei oikeuta ajopisteisiin
TULOS 8,63 pistettä -> VOI0
Koeselostus:
Reipas haku, ei ylösottoa. Tottelevainen koira. Metsästysinto 3/3
Keli oli todella vaikea kokeneemmallekin koiralle, jolle olin tuomarina. Senkin ensimmäinen hakuerä jäi tuloksettomaksi ja vasta toisen hakuerän viimeisillä minuuteilla sai jäniksen ajoon. Ensimmäinen ajoerä otettiin lyhyenä ajon katkoisuuden takia. Viimeisessäkin hakuerässä koira taisteli sinnikkäällä työllään jäniksen ylös puolentoista tunnin haun jälkeen. Päivä meni pitkäksi ja valitettavasti silti ajominuutit eivät riittäneet ihan VOI1 tulokseen.
Tuomarin näkökulmasta koepäivän keli oli haastava. Vaikka kuinka yritti seurata ajoa, voimakas tuuli haittasi kuuluvuutta ja jonkun verran tuli myös tuomarihukkaa.
 |
| ©RH Katla, joka ei oikeasti ole väsynyt |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti