sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Verijälkeä ja -näytteitä

Sateinen aamu ja minä Katlan kanssa tutkimassa "haavakon" jättämää verivanaa. Koko yön oli satanut tasaisesti ja maasto oli vetelän puoleinen. Jäljestystä pieni vesisade ei haitannut. Katlalle oli tällä kertaa tarjolla hieman lyhennetty versio AVO-jäljestä. Matkaa jäljellä oli noin 800 metriä ja verta käytin sille noin 2,5 dl. Jälki vanheni noin 17 tuntia. Kaatona oli pakasteesta sulatettu peuran sorkka.

Katla oli taas todella innoissaan ja levoton jälkeä lähestyessämme. Rauhoitin koiraa käskyttämällä sen istumaan noin 5 metrin etäisyydelle alkumakauksesta. Tällä kertaa se malttoi haistella alkumakauksen ja mielestäni lähtö sujui paremmin kuin kertaakaan aiemmin tänä keväänä. Koira lähti kyllä heti kulkemaan hieman jäljen sivussa, jonka sallin, koska uskoin, että vesisade/tuuli oli työntänyt hajun hieman jälkiurasta sivuun. Ensimmäinen osuus ei ollut kovin jälkitarkkaa työtä, mutta kuitenkin tultiin (pienellä kaarteella) kulmamakaukselle, jonka merkkasi pysähtymällä haistelemaan.

Makaukselta jälkitarkka lähtö ja toinen osuus mentiin kokonaisuudessaan todella huolellisesti. Toisen kulmamakauksen olin tehnyt tarpeettoman ikäväkulkuiseen paikkaan, enkä siksi nähnyt merkkasiko koira makausta. Veikkaisin, ettei merkannut. Kun itse pääsin makaukselle, niin Katla oli edennyt makaukselta suoraan verettömään maastoon jälkiliinan mittaisen etäisyyden ja kaarsi sieltä juuri takaisin kohti jäljen jatkoa. Viimeinen osuus oli lyhin. Sen puolessa välissä koira pysähtyi pienen mäen päälle haistelemaan jotain tarkemmin, mutta jatkoi jäljestystä, kun annoin kehoituksen. Kaadosta sai taas ilmavainun noin 20 metriä ennen ja sille tultiin suoraan. Katla merkkasi kaadon pysähtymällä haistelemaan sitä.

Tämä oli Katlan ensimmäinen hukaton suoritus jäljellä ja olen hurjan ylpeä meistä, vaikka jälki ei mitaltaan ollut koejälkeä vastaava. Ehkä tekemäni harjoitusjäljet alkavat kantaa pikkuhiljaa myös tulosta.

Aamun jälkityön jälkeen ohjelmassa oli asia, joka on pitänyt hoitaa jo pidemmän aikaa osaltamme. Vein molemmat koirat antamaan verinäytteen Hannes Lohen koirageenitutkimukseen. Kalannin Univet eläinlääkäriasemalla oli ilmainen näytteenottopäivä koirille. Geenitutkimus sai siis tänään kahden "uuden" bretagnenbassetin näytteet DNA-pankkiinsa.
Näin jälkikäteen harmittaa, etten ole tuota pientä tekoa tehnyt aiemmin, mutta jostain syystä omalla paikkakunnalla ei näitä ilmaisia näytteenottoja ole ollut (tai en ole vaan huomannut) ja en koskaan ole eläinlääkärikäynneillä muistanut kysyä, onnistuisiko näytteenotto ihan extempore. No nyt näytteet on annettu ja ei tarvitse omaa ehtimättömyyttään enää nolostella. Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti