Metsästyskoiran kunnon ylläpitäminen ei vaadi tiukan harjoitteluohjelman noudattamista, mutta työtä sen eteen on tehtävä. (muok. Sen verran korjaan vielä, että se riippuu siitä kuinka vakavasti ottaa harrastuksen. Meidän tapauksessa ei noudateta mitään tiukkaa treeniaikataulua). Koiran peruskuntokaudella eli metsästyskauden ulkopuolella koiran kunto helposti heikkenee, koska se ei saa säännöllisesti monen tunnin metsässä liikkumista. Mikään harjoittelu ei vastaa sitä työtä, mitä koiran keho tekee metsästyspäivän aikana. Ilman ajoa jäävänä päivänäkin koira kulkee helposti yli 10-15 km matkan hakiessaan riistaa. Jos koira saa ajon, niin päivämatka saattaa nousta yli 20 km. Vapaasti maastossa kulkeva koira liikkuu aivan eri tavalla kuin kytkettynä. Sen nopeus vaihtelee 0-2 km/h nopeudesta yli 20-25 km/h. Lisäksi maaston eri muodot, kalliomäet, kivikot, hakkuut, ojat ja suot vaativat jokainen erilaisia liikkeitä koiran keholta.
Tärkeintä on pitää koiran paino kurissa. Jokainen ylimääräinen kilo tai oikeastaan grammakin vaikuttaa koiran jaksamiseen erityisesti metsästyskauden alussa. Meillä koiran ruoka-annos pysyy melkolailla samana koko ajan, mutta metsästyskauden aikana ruokakippoon lisätään useammin raakaa lihaa, kananmunaa tai muita "herkkuja". Pitkälti mennään "mutu" tuntumalla eli seurataan koiran ulkonäköä ja vähennetään tai lisätään ruokaa tarpeen vaatiessa. Pihka tuntuu helpommin keräävän massaa ja sen painonhallintaan olemme joutuneet kiinnittämään enemmän huomiota kuin Katlan. Katla tietysti on vielä kehittyvässä/kasvavassa(!) iässä, joten sen takia ei siitä voi vielä tehdä tarkkoja päätelmiä. Molemmat koiristamme ovat ahneita eli syövät juuri niin paljon kuin eteensä saavat. Siksi ihmisen on välttämätöntä seurata koirien painoa. Ainakin, kun kyseessä on tyypillisellä ruokahalulla varustettu bassetti.
Koirien liikunta koostuu paljon hihnakävelyistä, joita tehdään metsäpoluilla ja kaduilla. Tämän tyyppinen liikunta ei oikeastaan nosta koiran kuntoa läheskään metsästyksen vaatimalle tasolle, mutta hihnakävelyt kuuluvatkin normaaliin kunnon ylläpitoon eikä tehokkaampaan treeniin. Haistelulenkit ovat koiralle myös tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta eikä niiden liikunnallista vaikutustakaan kannata aliarvioida, koska lenkit toistuvat päivittäin ja monta kertaa vuorokauden sisällä.
Enemmän metsästyskuntoa nostavia harjoituksia ovat koirien juoksulenkit, joita me teemme yleensä siten, että myös hihnan toisessa päässä oleva ihminen juoksee. Toisia tapojahan olisi juoksuttaa koiraa polkupyörän vierellä tai pitää koiraa vetoapuna hiihtäessä. Tuota hiihtämistä pääsee harrastamaan todella harvoin, koska tavallisille hiihtoladuille koirilla ei ole asiaa. Täällä koirahiihto on mahdollista oikeastaan vain silloin, kun on hangenkanto, joko jäässä olevalla merellä tai pelloilla. Tänä talvena ei olla vielä hiihdetty, koska kelit eivät ole sitä suosineet. Pyöräily olisi varmasti myös toimiva lenkitysmuoto, mutta sitä tulee harvemmin tehtyä. Saattaa johtua siitä, että kuljen itse työmatkat jatkuvasti polkupyörällä, eikä iltapyöräilyt tämän lisänä ole enää mielekkäitä.
Mies on enemmän aktivoitunut koirien juoksuttajana meidän perheessä ja lenkkeilee koirien kanssa monta kertaa viikossa ja jopa yli 10 km matkoja. Itse en juokse kuin lyhyitä max. 5 km lenkkejä satunnaisesti. Koirat myös oppivat juoksemaan eritavalla, kun lenkittäjä vaihtuu. Minun kanssani on varmaan enemmän haistelu (eli puuskuttamis) -taukoja ja selvästi varovat vetämästä hihnassa samoin kuin miehen kanssa. Katlalle piti hankkia kunnon vetovaljaat juoksuun, koska tavallisissa Y-valjaissa onnistui kuluttamaan karvat pois etutassujen takaa kainaloista, kun veti niin voimalla. Ei sentään ole ihoa ehtinyt rikki saada, mutta ehkä sen takia hankimmekin paremmin juoksuun tarkoitetut valjaat. Pihka ei vedä koskaan niin kovaa ainakaan yhtäjaksoisesti, että turkki olisi kärsinyt. Ehkä tuo nuorempi pitkäkontti kulkisi luonnostaan niin paljon nopeammin, että siksikin vetää niin hurjasti.
Sulankauden aikana (ainakin metsästykauden ulkopuolella) mainittavaa kuntoilua on myös mejä, vaikka se taitaa nostaa enemmän ohjaajan kuntoa (jäljenteko) kuin koiran. Noin kilometrin matka maastossa ei kuitenkaan taida olla metsästysrotuiselle koiralle oikeastaan mitään. Liikuntaakin siinä saa, mutta enemmän se on koiran aktivointia ja nenänkäytön harjoittelua.
 |
| ©RH Freemotion Non-stop vetovaljas Katlalla |
Koirien liikunta koostuu paljon hihnakävelyistä, joita tehdään metsäpoluilla ja kaduilla. Tämän tyyppinen liikunta ei oikeastaan nosta koiran kuntoa läheskään metsästyksen vaatimalle tasolle, mutta hihnakävelyt kuuluvatkin normaaliin kunnon ylläpitoon eikä tehokkaampaan treeniin. Haistelulenkit ovat koiralle myös tärkeitä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta eikä niiden liikunnallista vaikutustakaan kannata aliarvioida, koska lenkit toistuvat päivittäin ja monta kertaa vuorokauden sisällä.
Enemmän metsästyskuntoa nostavia harjoituksia ovat koirien juoksulenkit, joita me teemme yleensä siten, että myös hihnan toisessa päässä oleva ihminen juoksee. Toisia tapojahan olisi juoksuttaa koiraa polkupyörän vierellä tai pitää koiraa vetoapuna hiihtäessä. Tuota hiihtämistä pääsee harrastamaan todella harvoin, koska tavallisille hiihtoladuille koirilla ei ole asiaa. Täällä koirahiihto on mahdollista oikeastaan vain silloin, kun on hangenkanto, joko jäässä olevalla merellä tai pelloilla. Tänä talvena ei olla vielä hiihdetty, koska kelit eivät ole sitä suosineet. Pyöräily olisi varmasti myös toimiva lenkitysmuoto, mutta sitä tulee harvemmin tehtyä. Saattaa johtua siitä, että kuljen itse työmatkat jatkuvasti polkupyörällä, eikä iltapyöräilyt tämän lisänä ole enää mielekkäitä.
 |
| ©RH Katla valmiina vetoon juoksulenkillä |
Sulankauden aikana (ainakin metsästykauden ulkopuolella) mainittavaa kuntoilua on myös mejä, vaikka se taitaa nostaa enemmän ohjaajan kuntoa (jäljenteko) kuin koiran. Noin kilometrin matka maastossa ei kuitenkaan taida olla metsästysrotuiselle koiralle oikeastaan mitään. Liikuntaakin siinä saa, mutta enemmän se on koiran aktivointia ja nenänkäytön harjoittelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti