Tuplajälki

Viimeisestä epäonnistuneesta jälkisuorituksesta viisastuneena, teimme ensimmäistä kertaa koskaan Pihkalle kaksi jälkeä samalle päivälle. Tämän lisäksi jäljet olivat lyhyet 500-900 metriä ja koiran jälkityötä ajatellen helpossa maastossa (itseasiassa ensimmäinen jälki oli samoilla paikoilla, jonne teimme Pihkalle sen elämän ensimmäisen jäljen joskus 4 vuotta sitten). Jälkityötä motivoimaan käytimme molemmissa loppumakauksissa raakaa hirvenlihaa. Laitoin lihan aavistuksen raollaan oleviin pakastusrasioihin ja kätkin ne sammaleiden alle kaadoille. Aloittelevalle jälkikoiralle kaatona kannattaa käyttää jotain herkullista syötävää, mikäli koira motivoituu vähänkään ruuasta. Tätä ei kuitenkaan suositella jatkuvana tapana, koska koira ei saa "raadella" kokeessa kaatoa eli koira on opetettava siihen, että loppujen lopuksi jäljen päästä löytyvä kaato kuuluu koiranohjaajalle. Joskus koiran motivaatiota on kuitenkin hyödyllistä ns. skarpata.

Kaksi jälkeä tehtiin, koska viimeksi päätin, ettei seuraava jälki voi olla pitkä ja lisäksi halusin varmistaa, että Pihkalle tulee varmemmin onnistuminen. Jäljet vanhenivat melkein vuorokauden ja sää oli suotuisa, vaikka harmillisen tuulinen (eli aamuyöstä/aamulla satoi paikoin reippaasti vettä, mutta illalla sää oli puolipilvinen). Mies toimi molemmissa jäljissä koiranohjaajana ja minä olin oppaana/tuomarina + kanttarellien kerääjänä (monitoiminainen).

Ensimmäinen jälki oli kaksikulmainen (pohjoinen, länsi, pohjoinen). Ensimmäisellä kulmalla oli katko. Tämän lisäksi jäljellä oli kaksi makausta kahdella ensimmäisellä suoralla. Pihka oli hirmuisen tohkeissaan ja koetimme rauhoittaa tilannetta seisomalla hetken paikallaan ennen alkumakaukselle menoa. Eipä siitä juuri hyötyä tuntunut olevan. Alun Pihka kulki tyypillisen "vetävään" tyyliinsä, mutta malttoi kuitenkin merkata makauksen. Katkolla pari lenkkiä, jonka jälkeen osittain saappaan jälkiä veretyksen jatkolle. Myös toinen makaus merkattiin esimerkillisesti. Toisella kulmalla pientä lenkitystä harhautuen hieman liian kauas jäljestä. Palasi kuitenkin takaisin omatoimisesti. Kaadolle jälkitarkasti, jota jäi hämmentyneenä ruopsuttamaan. Pienellä avustuksella kansi pois purkista, jonka jälkeen häntä heilui erittäin tyytyväisenä.

Tästä jatkoimme nonstop-tyylisesti seuraavan jäljen alkuun (siirtymä noin 600 metriä). Toinen jälki oli hieman ensimmäistä pidempi ja lisäksi AVO-jäljen mallinen (pohjoinen, länsi, etelä). Katkokulma oli ensimmäisellä kulmalla. Lisäksi jäljellä oli makaukset jokaisella suoralla. Pihka oli hyvin hämmentynyt, kun se ohjattiin uudelle alkumakaukselle, eikä se meinannut aluksi makaukselta edetäkään, mutta muutaman kehoituksen jälkeen aloitti jäljestystyön. Ennen ensimmäisen suoran makausta kaarroksia jäljen sivuun, mutta hienosti ensin makauksen merkaten jatkoi jälkitarkasti. Oppaalla meni pasmat sekaisin katkolle tultaessa, koska jostain syystä oletti siinä olevan makauksen (onneksi mies oli tilanteen tasalla ja kuiskasi: "katko", kun aloin etsiä pyykkipojan kohdalta makausta, koska luulin että koira oli ohittanut sen merkkaamatta...). Pihka lenkitti muutaman kerran ja teki muutaman piston, joista toiselta sai veretyksen jatkosta kiinni. Ennen seuraavaa makausta Pihka yhtäkkiä jähmettyi jäljellä olleessaan, eikä suostunut etenemään. Käveltiin koiran viereen tutkimaan maata (kyy-epäily). Maassa oli tuorehkoja hirvenjälkiä, mutta käärmettä ei nähty. Kehoituksella päästiin jatkamaan. Makaus merkattiin huolellisesti pysähtymällä ja nuolemalla (näin siis tapahtui jokaisella makauksella tänään). Kulma tarkasti ja loppu hienosti kaadolle asti (osasi jopa poistaa purkista kannen ja söi kaadon ennen kuin ehdittiin paikalle, eli erittäin kehityskelpoinen yksilö...). Kaadolta käveliin läheiselle tielle, jossa törmättiin marjastajiin. Aika pienestä kiinni, etteivät olleet sopivana häiriönä, sillä puolella tietä jolla meidän jälki oli. Tavallaan harmi, olisi ollut kiinnostavaa nähdä Pihkan reaktio.

Kaikille kolmelle jäi tästä jäljestyskerrasta positiivinen fiilis. Ehkei tässä ihan toivottomia olla, vaikka harjoituksen puutetta on. Kanttarellejä sain kerättyä paistinpannullisen, vaikka hieman kiirettä piti :)