maanantai 19. maaliskuuta 2012

Nypittävien sukua


Keväinen karvanlähtö on nyt tosiasia! Bretagnenbassetin karva on nypittävää laatua. Koiran turkinhoidon yhteydessä puhutaan strippaamisesta (tai riisumisesta), joka tehdään sormin nyppimällä tai tarkoitukseen sopivaa strippausveistä (kampaa) käyttämällä. Koiran karva tavallaan riisutaan sen yltä, ja kun karva on valmis nypittäväksi, se irtoaa melko kevyellä nyppäisyllä kokonaan. Veitsi helpottaa urakkaa melko paljon, koska karva on karkeaa ja viiltää sormenpäihin. Monet vievät koiran nypittäväksi trimmaajalle, mutta mielestäni (itseopiskelleena) nyppimisen voi hoitaa kotona, vaikka siihen menisi kauemmin kuin ammattitaitoiselta trimmaajalta. Tärkeintä on muistaa, ettei turkkia koskaan saa leikata saksilla, koska sen laatu kärsii! Ei edes silloin kun koira on vain ns. kotikoirana (ei näyttelyitä), koska karvan ominaisuudet muuttuvat leikkaamalla huonommaksi eikä kyseessä ole siis mikään pelkkä ulkonäköseikka.

Usein ensimmäinen kysymys asiaan vihkiytymättömältä on, että eikö se satu koiraan. Vaikeaa sitä on varmaksi sanoa, mutta jos nyppimisen tekee oikein eli kiristää nahkaa toisella kädellä ja toisella nyppii, niin koira ei reagoi toimenpiteeseen. Jos karva ei irtoa kevyellä mutta rivakalla nyppäisyllä, niin mielestäni ei ole vielä nyppimisen aika. Tietysti kuten kaikkiin hoitotoimenpiteisiin (esim. kynsienleikkuu) koira on erikseen totutettava, koska ne nyt vaan on tehtävä. Pihkalle nyppiminen tuntuu olevan epämukavaa vain, koska sen on oltava paikallaan. Myös hääräämiseni sen takapuolen ja hännän alueella ahdistaa koiraa ja siksi se jää usein viimeiseksi nypittäväksi alueeksi.


Bretagnenbassetin karva on mielestäni helppohoitoinen, Itse nypin Pihkan kaksi kertaa vuodessa, näin kevät-talvella ja sitten kesän lopulla. Talvikarva on mielestäni hieman helpommin irtoavaa ja pidempää kuin kesän jälkeinen karva. Turkinhoitoasiat ovat kuitenkin yksilökohtaisia. Toiselle rodun edustajalle karvaa tulee paljon enemmän ja mielestäni Pihka kasvattaa melko maltillisen turkin. Vaikka toistuva nypimisshow on tietyllä tapaa aikaavievä turkinhoitotoimenpide, niin muuten Pihkan turkkia ei oikeastaan tarvitse hoitaa. Itse kyllä siistin toisinaan (hieman epämääräinen aikamääre) Pihkan turkkia furminaattorilla, jos irtokarvoja tulee paljon. Pihkan talvikarvaa voi ihailla Kevättalven lenkkeilyä -blogikirjoituksesta.

Nyppimisen jälkeen karva on enimmäkseen ohutta nukkamaista "vauvakarvaa" ja koiran kokokin tuntuu kutistuvan silmissä. Karva muuttuu kyllä hyvin nopeasti taas karkeaksi, noin kuukauden päästä nyppimisestä koiralla alkaa olla terävä siilikarva, joka tuntuu jännältä sormenpäihin. Varsinainen karvanlähtöaika on bretagnenbassetin kanssa melko kivuttomasti ohitse, koska kun irtokarva-aika alkaa, niin nypimällä säästetään myös sisätilojen siivouksessa, kun karvat poistetaan kerralla, eikä odoteta "luonnollista" irtoamista. Lisäksi ainakin näin keväisin pikkulinnut kiittävät karvapalloista, jotka vapautan pihalle pesänrakennustarpeiksi.

Tässä vielä pari kuvaa lyhyeksi nypitystä bretagnenbassetista (hieman viimeistelyä vailla):


Niin ja tosiaan juoksukin alkoi sopivasti Pihkan syntymäpäivänä; tai ainakin silloin huomasimme ensimmäiset tipat. Harrastusten kannalta juoksuaika osui tänä vuonna sopivasti, koska ajokausi on ohitse, muttei vielä oikein jälkeäkään metsään voi tehdä. Lumi on viime viikkojen aikana hävinnyt ihan silmissä, mutta toistaiseksi metsästä sitä löytyy kinoskaupalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti